Pomenia-Kuvitusmatka, päivä no.1 kartta

Alkusanat

Kuvittamisessa, piirtämisessä ja kaiken kaikkiaan kaikessa luomistyössä on vaikeinta aloittaminen ja lopettaminen. Työn tekemisen aikana on sietämätöntä keskeneräisyys ja keskeytykset, sillä kun on flow päällä ei tarvitse unta, ruokaa kuin yhtään mitään muutakaan. Haluaa vain tehdä ja ilman keskeytyksiä kiitos. Tilaa on vaikea selittää sellaiselle, joka ei koskaan flowssa ole ollut, mutta täydellinen uppoutuminen on juuri tätä: todellisuudesta luopumista ja omaan sisäiseen maailmaan hyppäämistä.

Kuuden lapsen äitinä on oma rauha ja keskeytyksetön tekeminen täysin tuntematon tila. Joudun jatkuvasti luovimaan eri tekemisten välillä ja vaikka keskeytykset ärsyttävät niin ymmärrän, että ne ovat minulle pelkästään hyväksi. Tästä syystä olen väkisin opetellut keskeneräisyyden ja keskeytysten sietämistä. Persiiseen ammuttu karhu ei ole kiva kenellekään.

Minulle paras työkalu löytyy rutiineista ja itsensä pakottamisesta. Kyllä, luovuutta ja tekemistä voi sekä pitää pakottaa (Vaikeinta on vain se aloittaminen ja lopettaminen eli irtipäästäminen). Päivässä on tarkat tekemisen rajat siitä kuinka paljon ja milloin. Sopimus on etten kuuntele liikaa itseäni sillä pää ja sydän eivät ole luovuudessa oikeassa: mikään tekemisen määrä ei ole tarpeeksi vaan helposti polttaa itsensä loppuun……Vastuu perheestä laittaa asiat arvojärjestykseen ja miettimään keinoja kuinka tehdä kaatamatta liikaa. Jatkuvasti ei voi ylittää rajojaan, ei omia eikä muiden.

 

Ajattelin, että päiväkirja kirjan kuvitusmatkasta olisi avaava kokemus. Pääsee suoraan näkemään ja kokemaan sen kuinka raastavaa ja ihanaa hommaa tämä luomistyö on. Saan päiväkirjan tekemisestä myös itse voimaa ja se tuo rytmiä tekemiseen kuin se tuo teidät lähelle. En ole yksin.

Luomistyön rutiini on yhtä kuivaa nuivaa hommaa kuin rutikuiva käppänä sillä aamut alkavat ja päivät päättyvät aina samalla tavalla. Vaihtelua tuo joka aamu koiran kanssa tehtävä tunnin metsälenkki sekä kolme neljä kertaa viikossa ohjaamani ryhmäliikunnan treenitunnit. Käytännössä rutiinit ovat kuitenkin täyspuudutus sillä hoidan koko kodin ja perheen yksin lasten kanssa ruokineen, pyykkihuoltoineen ja siivouksineen. Luojalle kiitos kaikista kodinkoneista sekä opittavissa olevista kädentaidoista ja lapsista, jotka opetetaan tekemään oma osansa kodintöistä. Mies tulee arkiviikolla töistä kotiin pari kertaa ja apuna ei ole isovanhemman vanhempaa kuin satunnaisesti ja erikseen sovitusti. Meidät lähemmäksi yhteen tuo yhteinen ruokailu ja se, että teemme usein ruuan yhdessä. Illalla yhdeksän aikoihin hyppään sitten taas takaisin piirtämään ja jos mies on kotona niin laittaa hän lapset nukkumaan. Viikonloput ovat oma lukunsa mutta siinä se on: Rutiinit ovat resepti onnistumiseen ja sitkeään tekemiseen.

Tälläiseen tylsään lystiin kutsun sinut mukaan ja lohdun sanoina, että se mikä ei ole tylsää on itse luomistyö, hahmojen ja maailmojen henkiin herättäminen. Tänään on Kuvitusmatkan ensimmäinen päivä no.1, alkusanat ja työstössä on Pomenian kartta. 

Tervetuloa mukaan ja pitäkää hatuistanne kiinni!

 

 

 

%d bloggers like this: