Öttiäisen opissa satujoogailemaan

Ette muuten uskokaan kuinka paljon on hommia lautapelin tekemisessä. Ensin on olemassa idea, jonka pohjalta tehdään pelin luonnostelmat ja aloitetaan testipelaaminen. Kun aikansa on testipelattu, laitetaan peli muille pelattavaksi ja sitten pelataan, pelataan ja pelataan. Palautteen perusteella tehdään muutokset ja pidetään se, mikä pitääkin pitää. Vasta tämän jälkeen alkaa grafiikan työstöt, piirtäminen, se ”oikea” tekeminen ja sitten mallitus, tuotteistus ja-ja-ja…. Huh!

Loppusyksystä ennen joulua julkaistavassa Pomenian Satujooga-lautapelissä seikkailee enemmän hahmoja kuin ensimmäisessä kokeiluversiossa. Pelillinen idea pysyy yksinkertaisena, jotta sääntöjen lukemiseen kuin oppimiseen ei mene ikuisuus, vaan voidaan keskittyä seikkailuun tehtävineen. Juoni pelissä on sama kuin kirjassa ja mobiilipelissä: Pimeydenvelho Käämä haluaa estää Keijujen Taikapölyn keräämisen ja pitää Pomeniassa ikuisen talven. Niinpä Käämä piilotti Pomenian tärkeät Taikaesineet (7kpl) ja nappasi vangiksi kaikkein rohkeimman keijun, Rutun. Kaikki meni ihan vinksin vonksin eikä tärkeän Taikapölyn keräämisestä tullut enää yhtään mitään. Tarvitaan siis apua etsimään piilotetut esineet ja pelastamaan Ruttu keiju Käämäkallosta.
Kuten kaikkein parhaimmissa seikkailuissa niin myös tässä eli mukana on paljon taikapölyä, rohkeutta, sinnikkyyttä sekä opittavia taitoja sillä matkan varrella tehdään toinen toistaan tainomaisempia taituritemppuja (satujooga, satuhieronta ja hassut kysymykset) ennen kuin päästään keijun pelastushommiin.
Pomenian satukirja ja seikkailu on mukaansa tempaava. Kirja on satutestattu eri testiryhmillä, ja on ollut ihana huomata, että hahmot siirtyvät kirjasta leikkeihin ja elävään elämään keskustelun aiheiksi sekä mietinnöiksi. Satukirjaa vielä kuvitetaan kuin hiotaan loppuun. Se ei kuitenkaan ole haitannut sadunmaailman vastaanottamista ja testaamista vaan päinvastoin: Lapset piirtävät Pomenian hahmoja sekä maailmaa. Tämä on paras palaute mitä työstään voi saada.
Satumobiilipeli on isojen kysymysten äärellä. Neuvottelut globaalin peliyhtiön kanssa ovat käynnissä, ja syksyllä nähdään miten tämä uusi mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen. Peukut pystyyn. Meillä on mahdollisuus.
 
Mukana on tekemässä paljon osaajia, mutta meistä ne kaikkein osaavimmat ovat lapset itse, joilta on saatu palautetta kaikesta ja paljon, ottamalla heidät mukaan osana tekemisen prosessia. Tästä syystä lautapelinkin jumppa-apurina on juuri tuo pikku Öttiäinen, joka opastaa jooga-liikkeissä hassuttelua unohtamatta.
 
Koko kakun kokkaajana minulle on jännittävää saada seurata, mikä sitten on lopulta se, joka nappaa mukaansa kaikkein eniten: Kirja, lautapeli vai mobiilipeli? Noh, peukut ne minullakin on valmiina ja seikkailusaappaat jalassa. Ei siis muuta kuin tekemisen intoa ja syksyä odotellen 🙂
%d bloggers like this: